Ensimmäisenä iltana menen sinne jonnekkin varrelle vanaja virran, onhan siellä paikkoja. Viritän onget pyyntiin. Ensimmäinen tärppi tulee valoisan aikaan joten luulen sitä aluksi kuhaksi. Kelatessa kuhaa ylös huomaan että tällä kalalla on ankeriasmaiset elkeet ja niinpä nostan 75 senttisen ankeriaan rannalle. Ripustan sen puun oksaan roikkumaan ja lasken veret pois. Kaksi tuntia myöhemmin tulee toinen saman kokoinen ankerias. Ankerias on niin hyvä ruokakala että otan molemmat syötäväksi. Hieno sateinen ilta, 2 ankeriasta.
Toisena iltana menen kirstulansalmeen ongelle. Pasurin ja ahvenen tärppejä tulee harvakseltaan, mutta onhan siinä komeat maisemat mitä voi ihailla. Ankerias tärppi tulee vasta yhden aikaan yöllä, tämä on koukussa vain suupielestä joten se on helppo laskea takasi kasvamaan. Kaunis aurinkoinen ilta, 1 ankerias.
Paluu matkalla lempäälän kohdalla vilkku päälle ja kurvaan herralankosken laavulle kuulostelemaan toutain ja sulkava juttuja. Herralankoski olisi mukava paikka kalastaa mutta sitä vaivaa erittäin paha yli kalastus, nytkin kalastajia joka paikassa ja niitten välissäkin, jospa sitä johonkin väliin mahtuisi.
Minun mutu sanoo että sulkavan saa parhaiten pienellä perholla, tosin olen kerran nähnyt että sulkava on suusta kiinni vaapun takakoukussa. Niinpä sidon virvelin siimaan oma tekemän larvakkeen ja 2 g painon ja menen patoluukun viereen ronkkimaan. Ensin tulee muutama särki ja lahna ja sitten tämä sulkava. Ja rauhallinen uitto niin ne on suusta kiinni.
Tein tämän perhon puronieriälle, en ole sillä yhtään puronieriää saanunna mutta nyt se kelpasi sulkavalle lahnalle ja särjelle. Ennen toutaimen kalastusta täytyy paistaa makkarat ja keittää kahvit.
Kotona minulle maistuu ankerias keitto:)..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti