keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Muikku pilkillä

Eletään heinäkuun loppu puolta ja on aika lähteä muikku pilkille uuraiselle. Viime kesänä sain yhden muikun, josko tänä kesänä enemmän..
Ensimmäinen reissu meni harjoitellessa, 5 kuoretta ja 5 ahventa. Viikkoa myöhemmin toinen reissu meni jo paremmin.

Aurinko paistaa ja kuikka huuteloo, mikäpä se pilkitellä t-paita kelissä heti aamusta alkaen. Saalistakin tulee paremmin. Ensin tuli ahvenet ja  kuere ja sitten oikea herkku pala.. muikku
Valio on hyvä pilkki, myös muikulle. Niin tuli 30 fongoa täyteen tälle vuodelle, sama kuin viime vuonna ja vielä on 5 kuukautta vuotta jäljellä.. Viikkoa myöhemmin tein kolmannen reissun, josko muikkuja saisi enemmän, vaikkapa paistinpannullisen. Mutta kuinkas siinä kävi..

Vain 3 kuoretta. Oliko keli sitten liian hieno, uimahousu keliä aamusta alkaen. Samaan aikaan oli kaksikin porukkaa muikkuverkoilla ja tultiin siihen tulokseen että uuraisen muikku kanta on paljon taantunut. Bongauksen kannalta huippu juttu, koska tuli hankala muikku pinna. Mutta syömä muikut jouduin ostamaan torilta.







lauantai 19. heinäkuuta 2014

Missä onkiminen alkoi..

Suvasveden rannalla lapsuus kodin maisemissa. Sitä kun on syntynyt ja kasvanut järven rannalla on onkiminen ja kalastus ollut niitä perus juttuja. Ja jatkuu niin kauan kuin käsi ja jalka nousee. Siihen aikaan tehtiin onget itse pihlajasta.

Jotta  tämä hieno harrastus siirtyisi lapsillekin täytyy niitä aluksi vähän opettaa. Juu, ja mummolan laiturilla on hyvä aloittaa onkiminen, varsinkin kun kaloja tulee ihan mukavasti. Nyt Kristina onkii toista kertaa  ja hyvinhän se sujuu kun vähän auttaa.
Kristinan onkimisessa on otetta heti alusta pitäen.. mitä sieltä tulee iso kala vai maapallo tärppi. Ihan perus kaloja ahventa särkeä ja sorvaa
Kristinasta onkiminen on niin kivaa että laulattaa..




keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Helsingin allut ja hopsut

Helsingin onkireissu suunniteltiin alun perin 2 päiväiseksi, mutta se lyheni vajaaksi päiväksi ja miehetkin väheni puoleen. Paikat ei suurempia esittelyjä kaipaa viikit niemenmäet ja rutikat..
Kymmenpiikki niemenmäestä oli muutaman sekunnin juttu. Tämä 10-piikki on minulle uusi pienuus ennätys, pituus vain 27mm. Aikaisempina vuosina hopearuutana on tullut aika nopeasti. Mutta tänä vuonna ongin pitkään ja hartaasti.. vain särkiä, missä on niemenmäen hopsut? Viikissä vähän sama juttu.
Allikkosalakat hoitu muutamassa sekunnissa. Mutta hopearuutana olikin hankalampi juttu. Ei auttanet muu kuin heittää wekeä lampeen ja mutterionki perään ja odottamaan.
Odotus palkittiin hopearuutanalla ja heti perään toinen vähän suurempi. Hopearuutanasta uusi ennätys 18 senttiä. Hopearuutanassa tuhraantui niin paljon aikaa että törö ja turpa jäi toiseen kertaan. Paluumatkalla poikkesin rutikassa.
Pikkasta piikkimonnia rupesi pienen odottelun jälkeen tulemaan. Ajattelin onkia vähän enemmän kaloja, josko siellä olisi isompaa. 8.s piikkimonni oli vähän suurempi 15 senttiä, minulle uus ennätys piikkimonnistakin. Onget reppuun ja koti matkalle..








maanantai 7. heinäkuuta 2014

Karppi suutari ankerias

Valkeakosken onki kierros. Poika asuu nyt  valkeakoskella, onhan sinne tehtävä visiitti, onhan lähistöllä hyviä kalapaikkoja, lempäälänkosket vanajan ankeriaat ja suutari ja karppi järviä.
Tästä alkaa kesäloma.. Mukava onkia t-paita kelissä. Nykii nykii, kohta koho sukeltaa, mitä sieltä nappaa?
Pikkanen suutari, ihan hyvä pinna kala, mutta tämä ei riitä minulle, jatkan onkimista.
Suutarit on ihan hyvällä syönnillä, illan aikana saan 11 suutaria, suurin 48 cm, minun uusi ennätys. tälläisiä on mukava vääntää 5metrin mato-ongella. Mutta tässä järvessä on potentiaalia enemmänkin. Onkiminen jatkuu ja siinä yhdeksän maissa tulee kala jota tässä onkimassa olinkin.
Karppi. Tämä karppi on pienin mitä olen vuosien varrella saanut. Mutta mukava pinna kala. Suutarit ja karppi jatkavat kasvuaan. Kerrassaan hieno alku lomalle..
Entäs ankerias ja sulkava. Ankerias on minulle vähän oudompi kala, 4 iltaa menee harjoitellessa ja mutta viidentenä iltana pamahtaa.
Missä lie vanajaveden salakat olleen kun kun kahden tunnin onkimisella sain vain särkiä ja sorvia. Onhan nekin ihan hyviä syötti kaloja. Ilta alkaa kuten aikaisemmatkin illat että ensiksi tulee pikku kuhaa.
Tälle kuhalle maistui sorva pala. Vähän myöhemmin toisen ongen räikkä pärähtää ihan kunnolla mutta varmaankin ankerias pikku vedon jälkeen hylkää syötin. Uutta särki palaa koukkuun ja odottamaan. Vähän myöhemmin räikkä pärisee tulisesti ja onnistuneen vastaiskun ja kelauksen jälkeen elämäni ensimmäinen ankerias on tosi asia.
Koska yö on vasta alullaan jatkan onkimista ja uusi särki pala koukkuun. Hetken päästä taas uusi tärppi samaan onkeen, kalaa väsytellessä huomaa että on pienempi ankerias tulossa,
Ensimmäinen ankerias oli 75 senttiä ja toinen 65 senttiä. nämä ankeriaat lähtee syötäväksi. Tuleeko ankerias soppaa vai savu ankeriasta, näkee sitten kotona.. Hieno ilta, mahtava vanajavesi..
Sulkava on ihme kala. Ongin sitä muutamasta paikasta saamatta sitä.

Tästäkin paikasta "paikalliset" onkivat sulkavaa ihan syömä kalaksi, kuulemma hyvän makuinen kala. Mutta ei minun kohdalle osu sulkava tärppiä. Salakkaa ahventa särkeä pasuria ja lahnaa tuleee, missä lie sulkava. Jospa se joskus sulkavan salat selviäisi..