torstai 30. heinäkuuta 2015

Turpakin tuli

Turpaa onkina keravanjoen havukosken maisemissa. Ensimmäisellä yrittämällä tuli särkiä ja salakoita, mutta paikka vaikutti sellaiselta missä vois turpaakin olla. Kävin ostamassa onkitukusta turpa mäskiä ja rupesin leipomaan mäskipalleroita ja heitelin mäskipedin sopivaan kohtaan. Mäskillä oli positiinen vaikutus, särkiä tuli ja salakat hyppi välillä ilmassa, varmaankin joku petokala ajeli niitä takaa tai iso turpa. Sitten onkea vedettiin rajusti sivuun mutta voi harmi kala pääsi irti. Vaihdoin onkeen isomman koukun ja seuraava kala pysyikin kiinni, ei mikään iso kala mutta turpa kuitenkin. ai ai että tekee gutaa saada turpaa ensimmäistä kertaa.
Viikinpuistolammikolla onki veteen ja heti rupee koho hypyttämään ja sukeltaa. Samantien vetisen hopearuutanan laiturille. Tämä taisi olla nopein bongaus mitä on minulle tullut.

Piikkimonnia oli tarkoitus onkia eräästä toisesta järvestä mutta yksitystiellä ollut puomi teetätti u-käännöksen ja joutui menemään varapaikkaan. Rutikka on ollut varma paikka onkia piikkimonni. Nytkin ongin ensimmäisestä paikasta muutaman piikkimonnin. Yksi kaloista oli vaaleampi kuin muut, puuttuisikohan siitä musta väri, vai mikä kummajainen lienee..
Verkkomiehet puhuvat hirveistä muikku saaliista, joutuuko tässä lähtemään muikku pilkille..




maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kalle karppi ja toutsi toutain

Huomasin että tuoli on hyvä varuste karppi-ongella. Tämän kallen tärppiin meni 7 tuntia ja 15 minuuttia. Onneksi siinä oli muutakin touhua kuin kohon tuijottelu. 15 suutaria suurin 37 cm piti yllä hyvää onkimis virettä. Onneksi siinä vieressä kävi yksi kilpaonkija kokeilemassa uutta parttionkeaan ja näytös tyyliin vetäisi karpin aika nopeasti. Hän kertoikin hyviä vihjeitä karpin ongintaan. Sitten lähti lämmittämään saunaa ja sanoi laittaneensa karppimärkiä kyseiseen kohtaan. Minä tein taktisen paikan vaihdon ja muutaman suutarin jälkeen pääsin haaviamaan karpin. Koukku pois suusta ja valokuvan jälkeen takas kasvamaan. Eikö olekkin hieno kala vaikkei iso olekkaan..
Parina yönä kävin ankerias-ongella ja ankeriaan suhteen homma meni yö-maisemien kahtomiseksi. 5 kuhaa piti huolen että alku-illan aikaan oli vähän touhua, suurin kuha oli 1,8 kiloa. Tuli siinä mieleen että oliko liian valoisaa. Molemmat yöt oli ihan pilvettömiä ja kahden aikaan ei ollut vielä täysin pimeää. Ankeriaassa on vielä opettelua.
Päivän lupa lempäälänkoskille ja tarkoitus paikata keväinen toutain pummi. Päivään sopii auringon paistetta ja vesi sadetta. Laavulla puhuivat että kaikki kalat ovat huonolla syönnillä, eipä vaikuta hyvälle, mutta vasta rannalla näkyi komeita toutaimen loiskauksia. Eipä muuta virvelin kampi pyörimään ja ottipaikkoja läpi käymään. Muut kalat piti mukavaa toutain jännitystä päällä. Ensiksi kirjolohi ja heti perään taimen. Taimenella oli hyvät vetohalut ja komeita loikkia keskellä koskea ja lopulta sain rantaan mitattavaksi, 54 sm. Aurinko paistoi kun ensimmäinen toutain täräytti. Olisko tämä toutonen kun painoakin oli vain 2 kiloa. Loppuajasta rupesi satamaan vettä ja ajattelin heitellä paikat läpi kokeilu mielessä. Toinenkin toutonen tärppäsi painoa noin 1,5 kiloa. Herralankoski on mukava paikka kalastaa, kalaa on monipuolisesti ja mikä parasta laavulla tarjottiin nokipannukahvit ja kerrottiin hyviä kalajuttuja..


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Suutari ongella.

Pika visiitti pirkanmaalle perheen kanssa.  Menomatkalla karppimäskiä erääseen järveen ja tulomatkalla tunnin verran onkimista. Saalistakin tuli.  ei karppia vaan suutari. Onko suutari vallannut minun karppipaikan kun niitä tuli 5 kappaletta tässä suurin 47 senttinen. Mukavasti jutistaa tavallisssa ongessa.
Ruutana on sellainen kala että se täytyy käydä vartta vasten onkimassa. Tiedän yhden pienen lampareen lähellä konnevettä missä niitä on. Kaikki yhtä pieniä ja nälkäisiä.. Vielä odotellaan karppi-ankerias reissua pari viikkoa..