Vimpasta sulkavaan

Vanhankaupunginkosken suvanto on toukokuussa varma vimpa paikka. Menin kahden ulkomaan kieltä puhuvan väliin onkee uittamaan ja eka uitolla tärppäsi. Vetäsi ihan vimpan kokoisen kalan ylös ja sitten ihmettelemään etteihän tämä vimpa olekkaan vaan säyne. Ja kaksi kiiskeäkin tuli ongittua. Sitten molemmin puolin vetästiin vimpat ja minunkin ongen koho sukelteli ja vetäisin vimpan ylös. Sitten itäväylää pitkin kohti uusia fongoja.

Ajattelin onkia samalla reissulla seipistä elämän pinnan. Ojalle saavuttua sainkin pari hailakka silmäistä särkeä, ajattelin silmien vaaleuden johtuvan savisesta vedestä. En ole koskaan aikaisemmin seipiä nähnyt luonnossa. Eikä tullut otettua kaloja talteenkaan.. Myöhemmin sain särkiä joilla oli tosi punaiset silmät ja salakoita. Menikö seipi pinna sivu suun. On minulta joskus aikaisemmin mennyt lahna ja pasurikin sekaisin. Kaksi kolmi-piikkiä pelasti vähän tilannetta. Tässä meni sen verran aikaa että jätän muutaman paikan kesäksi. Ja 3-tietä pitkin herralankoskelle.

Siinä oli eräs paikallinen vuosien varrella tutuksi tullut perhomies kalastamassa ja kuulumisten jälkeen puhe kääntyy sulkavaan ja kertookin saaneen niitä kymmenkunta tänä keväänä muun kalastuksen sivussa varsinkin lämpimällä kelillä ja nyt oli lämmintä..

 Sitaisen virvelin siiman päähän liitsin. Pikkunen liitsi on hyvä peli, sillä olen saanut monipuolisesti kaloja salakasta haukeen ja sulkavia. Aluksi saan muutaman lahnan särjen ja salakan. Liitsin heitto kuvassa olevaan paikkaan tuottaa kunnon tärpin ja ul-virvelillä joutuu taistelemaan että saa rantautettua ison sulkavan mikä oli siitä isosta selkäevästä kiinni. Voi harmi, mutta rapatessahan roiskuu. Uusi heitto samaan paikkaan tuottaa toisen tärpin ja tämä sulkava oli suusta kiinni. Nyt on tämä mies ansainnut nokipannukahvit.. Kaksi tuntia myöhemmin kokeilen samaa paikkaa uudestaan ilman tärppiä, sulkavat varmaankin uineet toiseen paikkaan.

Lopuksi sidon perhon siiman päähän ja paino siimaan. Tästäkös kalat riemastuu ja ensimmäinen virveli sorva on tosi asia. Näyttää särki kalat tykkäävän pikkasista perhoista.Kumpaakos tää on virvelointiä vai perhostelua.. Sitten 9-tie kutsuu keski-suomeen päin.

Vimpaa suvannolla onkimassa.

On jo pitempään kutkuttanut päästä onkimaan vimpa. Taitaa toukokuu olla paras aika ja tunnetuin paikka Helsingin vanhankaupunginkoskensuvanto. Koska olin lempäälässä kalassa siitä on helppo tehdä reissu suvannolle. Matkan varrella on muutama rasti joissa meinaan käydä. Ensimmäinen on mellunkylässä, betonii kiviä risukkoa ja pajupuskia. Just jus onki sopii rakoseen ja heti hyökkää kala madon kimppuun.

Niin on elämäni ensimmäinen kolmipiikki kädessä. Ongin muutaman kalan lisää kaikki kolmipiikkejä. Seuraavaksi rastilan rastille olisko siinä kymmenpiikkiä. Kävelytien alittaa kaksi rumpuputkea ja siihen suulle lirkille. Voi harmi ensimmäinen kala on kolmipiikki, mutta samalla huomaan että siellä uiskentelee pienempi kalakin. Saan sen siitä lirkittyä ja niin on kymmenpiikki piste tälle vuodelle.

Tämähän oli jännä paikka molemmat piikkikalat samasta paikkaa. Matkan varrelle jää viikinlampi, poiketaampa siellä.  Muutamasta kohti joutuu kokeilemaan ennenkuin allikkosalakoita löytyy. Isompi allikkosalakka on 72 mm pitkä., että ihan hyvän kokoinen. Hopearuutanan jätän suosiolla kesä reissulle.

Sitten reissun pääkohteeseen suvannolle. Muut kalamiehet kertoo että vimpoja on tullut ja neuvovat luvan myyntipaikan. Ja luvan myyjä kertoo vimpa paikan. Sitten menen onkimaan josta ei tule mitään. Koetappa onkia 1g koholla ja painolla 2 metriä syvästä virta vedestä pohjasta. Ahvenia särkiä ja salakoita tulee, ja vierestä vedetään vimpojakin. Ja nälättää ja väsyttää. Käyn syömässä ja nukkumassa ja rakentelen paremman onkilaitteen. Aamulla olen rannalla toisena ja aurinko paistaa. Nyt sujuu onkiminen paremmin. Parin tunnin onkimisella tulee 2 vimpaa ja muutama ahven ja särki. Kelaonki miehet vetää vierestä vimpoja enemmän ja isompia. Vimpasta elämänpinna ja keravanjoki kutsuu.

Menen samaan paikkaan josta sain viime vuonna töröjä. Ensimmäinen kala putoaa veteen takasi ja ja sitten alkaa pitkä mitään ei tule aika. Törö on pohjakala, teen ongesta pohjaongen. Koho pois ja paino tilalle ja rupean käymään paikkaa järjestelmästi läpi ja se tuottaa tulosta. Siihen menee reilu tunti kun nostan törön rannalle. Johtuuko törön huono syönti kylmästä vedestä vai mistä. Töröstäkin pinna tälle vuodelle.

Turpaa käyn onkimassa erään kosken loppuliuun vierestä. Homma menee auringon ottamiseksi ja eväitten syömiseksi. Vesi on kylmää ja sameaa ja aika äkkiä olen sitä mieltä että turpa on mukava onkia kesä lämpimällä. Silloinhan turvalla on pinta mulahduksia.. Hieno reissu ja varsinkin suvannon koko miljöö teki minuun hyvän vaikutuksen. Sitä vois peukuttaa monta kertaa..