Onki bongaukset heinäkuu 2017

Törö seipi turpa ja kivisimppu

Saimaankanavalle mennessä vilkku oikeelle ja sitten vasemmalle ja siitä löytyy erittäin rauhallinen virtapaikka. kuuluu vain käen kukuntaa ja peipposen laulu ja kävi siinä 3 karhua örisemässä. Rupean onkimaan, töröjä tulee muutama, pienin 12cm ja tässä suurin 14,5 cm.

Samasta paikasta saan myös seipin.

Turpakin tuli, mutta ensmmäiseltä saan turpiin, koukkua irrottaessa luiskahtaa sormen välistä takaisin. Toista turpa joutuu onkimaan tosissaan, mutta saan senkin lopulta kamaran eteen.

Kävin yöllä lirkillä ja saan kivisimpun. Ja sitten saimaankanavalle.

Kanavalla aikomus oli bongata miekkasärki ja valköevätörö. Niitten suhteen saalis oli tasan nolla, mutta salakka saalis sitäkin parempi. Parantelin salakka ennätystä päivän aikaan parikin kertaa 18 senttiin. Sitten ajelin pojan luo valkeakoskelle.

Suutari ankerias ja piikkimonni

Suutaria menin onkimaan tampereen suunnalle. Vettä vihmoo ja tuulee pohjoisesta, tuleekohan tästä mitään. Tunnin onkimisilla saan ensimmäisen suutarin 45 senttisen. Tuntia muohenmin tulee toinen vähän pienempi. Pakkaan ongen reppuun ja lomalainen lähtee nukkumaan.

Ankeriasta olisin mennyt onkimaan hämeenlinna kupeelle, mutta siinä on festivaalit, enkä pääse alueelle, joudun menemään varapaikkan kirstulansalmeen. Viritän onget pyyntii. Ai että tuulee kovasti hattulanselän yli siihen rantaan, pistän repusta lisää vaatetta päälle, sitten haen autosta lisää vaatetta. Saan muutaman pasurin ja lahnan. Yhden maissa lopetelen ja kelaan onget pois, Kun rupeen toista onkee kelaamaan niin sieltä tulee siimaa pitkin sellanen sähköisku että tajuan heti että ankerias se on. 85 senttin pääsee takaisin kasvamaan. ai että tekee hyvää.

Elämänpinnan piikimonnista ongin  muutama vuosi sitten lopen hankalammista. Nyt menin siihen keskimmäiselle lammelle. Puolen tunnin kohdalla tärppää ensimmäinen. Piikkimonnista vuosipinna ja mukavasti uusi ennätys 20 cm.

Kymmenpiikki

Reissu on nyt edennyt helsinkiin ja tässä on paivä aikaa. Menen niemenmäen lammen puron lirulle ja toisella nostolla saan kymmenpiikin. Nyt on vuosi pinnat mukavasti 30.ssä tästä on hyvä sitten syksyllä jatkaa. Seuraava rasti on helsinki-vantaa T2, siitä bankokkiin ja sieltä banphaihin vaimon talon tupaantuliaisiin.

Vimpaa suvannolla onkimassa.

On jo pitempään kutkuttanut päästä onkimaan vimpa. Taitaa toukokuu olla paras aika ja tunnetuin paikka Helsingin vanhankaupunginkoskensuvanto. Koska olin lempäälässä kalassa siitä on helppo tehdä reissu suvannolle. Matkan varrella on muutama rasti joissa meinaan käydä. Ensimmäinen on mellunkylässä, betonii kiviä risukkoa ja pajupuskia. Just jus onki sopii rakoseen ja heti hyökkää kala madon kimppuun.

Niin on elämäni ensimmäinen kolmipiikki kädessä. Ongin muutaman kalan lisää kaikki kolmipiikkejä. Seuraavaksi rastilan rastille olisko siinä kymmenpiikkiä. Kävelytien alittaa kaksi rumpuputkea ja siihen suulle lirkille. Voi harmi ensimmäinen kala on kolmipiikki, mutta samalla huomaan että siellä uiskentelee pienempi kalakin. Saan sen siitä lirkittyä ja niin on kymmenpiikki piste tälle vuodelle.

Tämähän oli jännä paikka molemmat piikkikalat samasta paikkaa. Matkan varrelle jää viikinlampi, poiketaampa siellä.  Muutamasta kohti joutuu kokeilemaan ennenkuin allikkosalakoita löytyy. Isompi allikkosalakka on 72 mm pitkä., että ihan hyvän kokoinen. Hopearuutanan jätän suosiolla kesä reissulle.

Sitten reissun pääkohteeseen suvannolle. Muut kalamiehet kertoo että vimpoja on tullut ja neuvovat luvan myyntipaikan. Ja luvan myyjä kertoo vimpa paikan. Sitten menen onkimaan josta ei tule mitään. Koetappa onkia 1g koholla ja painolla 2 metriä syvästä virta vedestä pohjasta. Ahvenia särkiä ja salakoita tulee, ja vierestä vedetään vimpojakin. Ja nälättää ja väsyttää. Käyn syömässä ja nukkumassa ja rakentelen paremman onkilaitteen. Aamulla olen rannalla toisena ja aurinko paistaa. Nyt sujuu onkiminen paremmin. Parin tunnin onkimisella tulee 2 vimpaa ja muutama ahven ja särki. Kelaonki miehet vetää vierestä vimpoja enemmän ja isompia. Vimpasta elämänpinna ja keravanjoki kutsuu.

Menen samaan paikkaan josta sain viime vuonna töröjä. Ensimmäinen kala putoaa veteen takasi ja ja sitten alkaa pitkä mitään ei tule aika. Törö on pohjakala, teen ongesta pohjaongen. Koho pois ja paino tilalle ja rupean käymään paikkaa järjestelmästi läpi ja se tuottaa tulosta. Siihen menee reilu tunti kun nostan törön rannalle. Johtuuko törön huono syönti kylmästä vedestä vai mistä. Töröstäkin pinna tälle vuodelle.

Turpaa käyn onkimassa erään kosken loppuliuun vierestä. Homma menee auringon ottamiseksi ja eväitten syömiseksi. Vesi on kylmää ja sameaa ja aika äkkiä olen sitä mieltä että turpa on mukava onkia kesä lämpimällä. Silloinhan turvalla on pinta mulahduksia.. Hieno reissu ja varsinkin suvannon koko miljöö teki minuun hyvän vaikutuksen. Sitä vois peukuttaa monta kertaa..

Helsingin allut ja hopsut

Helsingin onkireissu suunniteltiin alun perin 2 päiväiseksi, mutta se lyheni vajaaksi päiväksi ja miehetkin väheni puoleen. Paikat ei suurempia esittelyjä kaipaa viikit niemenmäet ja rutikat..

Kymmenpiikki niemenmäestä oli muutaman sekunnin juttu. Tämä 10-piikki on minulle uusi pienuus ennätys, pituus vain 27mm. Aikaisempina vuosina hopearuutana on tullut aika nopeasti. Mutta tänä vuonna ongin pitkään ja hartaasti.. vain särkiä, missä on niemenmäen hopsut? Viikissä vähän sama juttu.

Allikkosalakat hoitu muutamassa sekunnissa. Mutta hopearuutana olikin hankalampi juttu. Ei auttanet muu kuin heittää wekeä lampeen ja mutterionki perään ja odottamaan.

Odotus palkittiin hopearuutanalla ja heti perään toinen vähän suurempi. Hopearuutanasta uusi ennätys 18 senttiä. Hopearuutanassa tuhraantui niin paljon aikaa että törö ja turpa jäi toiseen kertaan. Paluumatkalla poikkesin rutikassa.

Pikkasta piikkimonnia rupesi pienen odottelun jälkeen tulemaan. Ajattelin onkia vähän enemmän kaloja, josko siellä olisi isompaa. 8.s piikkimonni oli vähän suurempi 15 senttiä, minulle uus ennätys piikkimonnistakin. Onget reppuun ja koti matkalle..