Karppi suutari ankerias

Pahalammesta olen saanut niin hyvin kaloja että sen nimeksi sopisi paremmin hyvälampi. Olen saanut siitä karpista ja suutarista elämänpinnan yhdeksän vuotta sitten ja vuosipinnan aina kun olen siinä käynyt ongella. Nyt istuin siinä perjantai illan ongella ja sain 2 karppia ja 7 suutaria. Aika pienenlaisia tällä kertaa, mutta mukava niitä on 7 metrin mato-ongella nostella ylös.

Ankeriaan onkipaikaksi valitsin tällä kertaa Hämeenlinnan rautatiesillan penkan. 4 tunnin onkiminen antoi saaliiksi 85 senttisen ankeriaan. Tamän ankeriaan otin syötäväksi. Siitä on helppo leikata parin sentin siivuja ja paistinpannulle tirisemään. Ja on maultaan niitä parhaita kaloja.

Kun on Hämeenlinnassa päin liikkeellä, niin siitä on lyhyt matka poiketa Rutikkaan. Mato-onki veteen ja pienen odottelun jälkeen lähtee koho liikkuman sivuttain, ja piikkimonnista vuosipinna on siinä.

Onki bongaukset heinäkuu 2017

Törö seipi turpa ja kivisimppu

Saimaankanavalle mennessä vilkku oikeelle ja sitten vasemmalle ja siitä löytyy erittäin rauhallinen virtapaikka. kuuluu vain käen kukuntaa ja peipposen laulu ja kävi siinä 3 karhua örisemässä. Rupean onkimaan, töröjä tulee muutama, pienin 12cm ja tässä suurin 14,5 cm.

Samasta paikasta saan myös seipin.

Turpakin tuli, mutta ensmmäiseltä saan turpiin, koukkua irrottaessa luiskahtaa sormen välistä takaisin. Toista turpa joutuu onkimaan tosissaan, mutta saan senkin lopulta kamaran eteen.

Kävin yöllä lirkillä ja saan kivisimpun. Ja sitten saimaankanavalle.

Kanavalla aikomus oli bongata miekkasärki ja valköevätörö. Niitten suhteen saalis oli tasan nolla, mutta salakka saalis sitäkin parempi. Parantelin salakka ennätystä päivän aikaan parikin kertaa 18 senttiin. Sitten ajelin pojan luo valkeakoskelle.

Suutari ankerias ja piikkimonni

Suutaria menin onkimaan tampereen suunnalle. Vettä vihmoo ja tuulee pohjoisesta, tuleekohan tästä mitään. Tunnin onkimisilla saan ensimmäisen suutarin 45 senttisen. Tuntia muohenmin tulee toinen vähän pienempi. Pakkaan ongen reppuun ja lomalainen lähtee nukkumaan.

Ankeriasta olisin mennyt onkimaan hämeenlinna kupeelle, mutta siinä on festivaalit, enkä pääse alueelle, joudun menemään varapaikkan kirstulansalmeen. Viritän onget pyyntii. Ai että tuulee kovasti hattulanselän yli siihen rantaan, pistän repusta lisää vaatetta päälle, sitten haen autosta lisää vaatetta. Saan muutaman pasurin ja lahnan. Yhden maissa lopetelen ja kelaan onget pois, Kun rupeen toista onkee kelaamaan niin sieltä tulee siimaa pitkin sellanen sähköisku että tajuan heti että ankerias se on. 85 senttin pääsee takaisin kasvamaan. ai että tekee hyvää.

Elämänpinnan piikimonnista ongin  muutama vuosi sitten lopen hankalammista. Nyt menin siihen keskimmäiselle lammelle. Puolen tunnin kohdalla tärppää ensimmäinen. Piikkimonnista vuosipinna ja mukavasti uusi ennätys 20 cm.

Kymmenpiikki

Reissu on nyt edennyt helsinkiin ja tässä on paivä aikaa. Menen niemenmäen lammen puron lirulle ja toisella nostolla saan kymmenpiikin. Nyt on vuosi pinnat mukavasti 30.ssä tästä on hyvä sitten syksyllä jatkaa. Seuraava rasti on helsinki-vantaa T2, siitä bankokkiin ja sieltä banphaihin vaimon talon tupaantuliaisiin.

Turpakin tuli

Turpaa onkina keravanjoen havukosken maisemissa. Ensimmäisellä yrittämällä tuli särkiä ja salakoita, mutta paikka vaikutti sellaiselta missä vois turpaakin olla. Kävin ostamassa onkitukusta turpa mäskiä ja rupesin leipomaan mäskipalleroita ja heitelin mäskipedin sopivaan kohtaan. Mäskillä oli positiinen vaikutus, särkiä tuli ja salakat hyppi välillä ilmassa, varmaankin joku petokala ajeli niitä takaa tai iso turpa. Sitten onkea vedettiin rajusti sivuun mutta voi harmi kala pääsi irti. Vaihdoin onkeen isomman koukun ja seuraava kala pysyikin kiinni, ei mikään iso kala mutta turpa kuitenkin. ai ai että tekee gutaa saada turpaa ensimmäistä kertaa.

Viikinpuistolammikolla onki veteen ja heti rupee koho hypyttämään ja sukeltaa. Samantien vetisen hopearuutanan laiturille. Tämä taisi olla nopein bongaus mitä on minulle tullut.

Piikkimonnia oli tarkoitus onkia eräästä toisesta järvestä mutta yksitystiellä ollut puomi teetätti u-käännöksen ja joutui menemään varapaikkaan. Rutikka on ollut varma paikka onkia piikkimonni. Nytkin ongin ensimmäisestä paikasta muutaman piikkimonnin. Yksi kaloista oli vaaleampi kuin muut, puuttuisikohan siitä musta väri, vai mikä kummajainen lienee..
Verkkomiehet puhuvat hirveistä muikku saaliista, joutuuko tässä lähtemään muikku pilkille..

Helsingin allut ja hopsut

Helsingin onkireissu suunniteltiin alun perin 2 päiväiseksi, mutta se lyheni vajaaksi päiväksi ja miehetkin väheni puoleen. Paikat ei suurempia esittelyjä kaipaa viikit niemenmäet ja rutikat..

Kymmenpiikki niemenmäestä oli muutaman sekunnin juttu. Tämä 10-piikki on minulle uusi pienuus ennätys, pituus vain 27mm. Aikaisempina vuosina hopearuutana on tullut aika nopeasti. Mutta tänä vuonna ongin pitkään ja hartaasti.. vain särkiä, missä on niemenmäen hopsut? Viikissä vähän sama juttu.

Allikkosalakat hoitu muutamassa sekunnissa. Mutta hopearuutana olikin hankalampi juttu. Ei auttanet muu kuin heittää wekeä lampeen ja mutterionki perään ja odottamaan.

Odotus palkittiin hopearuutanalla ja heti perään toinen vähän suurempi. Hopearuutanasta uusi ennätys 18 senttiä. Hopearuutanassa tuhraantui niin paljon aikaa että törö ja turpa jäi toiseen kertaan. Paluumatkalla poikkesin rutikassa.

Pikkasta piikkimonnia rupesi pienen odottelun jälkeen tulemaan. Ajattelin onkia vähän enemmän kaloja, josko siellä olisi isompaa. 8.s piikkimonni oli vähän suurempi 15 senttiä, minulle uus ennätys piikkimonnistakin. Onget reppuun ja koti matkalle..