Vimpaa suvannosta ja toutainta herralankoskesta

Vimpa ruutana hopearuutana ja kolmipiikki

Tästä alkaa tämän kesän onkireissut vkk-suvannolla vimpan onkimisella. Ensimmäinen vimpa tuli kolmannella ongen uitolla. Jäin siihen joksikin aikaa onkimaan, josko tulisi muita kaloja. Vimpoja tuli viisi kappaletta ja särjet ja ahvenet ja kiisket siihen päälle. Ja sitten viikinlammelle.

Onki veteen ja samantien kinkasin ensimmäisen kalan laiturille. Vähän harmitti kun oli vain persu ruutana, niitä kun olisi oman kylän lammikossakin.

Hopearuutanaa joutui onkimaan pitemmän ajan, mutta mikäpä siinä onkiessa kun aurinko lämmittää mukavasti.  Allikosalakoita ei näkynyt eikä kuulunut niin joutaa piikkikala jahtiin.

Ensimmäinen kolmipiikki paikassa ei ollut mitään, mutta toisessa paikassa niitä näkyi olevan. Siitä oli helppo homma onkia kolmipiikki pinna.

Kymmenpiikkiä jahtasin viikinojassa, kyllä niitä näkemään pääsi, arkoja olivat. Kesän ensimmäinen hellepäivä rupee vaatimaan veronsa ja ennenkuin korvista rupeaa savu nousemaan lähden auton suojaan ja kohti lempäälänkoskia ja matkan varrella pojan luona yötä.

Kirjolohi toutain ja sulkava

 

Lempäälän nesteeltä koski-lupa taskuun. Ja sitten toutain paikkoja virvelöimään. Hiljaista oli ei näkynyt eikä kuulunut mitään, sitten tärppäsi kirjolohi. Kelpaa minulle syömä ja pinna kalaksi. Parasta nukkua yö  ja jatkaa aamulla. Nokipannukahvi aamiaisen jälkeen kävelin toutain paikkaan.

Nyt oli ihan eri meininki. Toutaimet loiski ja läiski. Muutama heitto ja kelkeltä virtaa tärppi ja kunnon veto ala-virtaan ja sitten pääsi irti. Vähän myöhemmin vasta-rannan tuntumasta tärppi ja tämäkin pääsee irti. Tarkistan koukut, kunnossa ovat, nyt rupee sykekkin nousemaan. Kolmas tärppi tulee ihan rannasta, ja alkaa mahoton vääntö, lopulta toutain väsyy ja saan nostettua sen rannalle. ja mikä toutain, minun uusi ennätys 78cm 4,4 kg. Ai että tekee gutaa. Ensi vuonna sitten se vitosen kala,ai niin, oishan tämäkin sellainen ollut ennen kutua.  Sitten vielä sulkavaa yrittämään ennen kuin lupa loppuu.

Minun tietääksini varmin keino saada sulkava herralankoskesta on pieni perho. Minulla ei ole perho vehkeitä, niin käy se näinkin. Virvelin siiman päähän  perho ja lyijy hauli painoksi ja sulkava paikoja ronkkimaan. Ensin tuli muutama särki ja salakka  ja sitten sulkava, siitä ihan pato-luukkujen luota. Hieno homma

Näillä eväillä jaksaa ajella keski-suomeen takas.

Lahna ja salakka

 Onki reissu kuhnamon pörrinsalmeen, tarkoitus onkia lahnaa ja säynettä syömä kalaksi. Kylmä keli piti isompien kalojen suut kiinni, mutta sain siitä kesän ensimmäiset salakat.

No, tuli siitä pikkanen lahnan läpykkä, ei tästä ole syötäväksi, paremminkin täkykalaksi hauki-onkeen.

Säyne

Viikkoa myöhemmin onkireissu  samaan paikkaan tuotti saaliiksi kesän ensimmäiset säyneet.

Sorva

Sorva on sellanen perus kala että se tulee muun onginnan sivutuotteena automaattisesti. Tämä sorva tuli rentukan kukinnan aikaan, ja nostaa vuosipinnat 20.een.

Siika

Siian uistelu on niin mukavaa että tekisi mielellään useamman reissun kesän aikana, mutta taitaa tämä kesänä jäädä tähän yhteen kertaan. Tämäkin oli parin tunnin soutelu töitten jälkeen, mutta siika pinna tuli ja vähän syötävääkin.

Pasuri

Juhannuksena kävin sen verran ongella että sain suojärvestä pasuri pinnan. Viikon päästä alkaa kesäloma ja taidampa lähteä saimaankanavalle päin..

Pilkki bongaukset 2017

Ahven ja kuore.

Tämän vuoden ensimmäinen pilkki reissu suuntautui iso-kuhajärvelle. Tarkoitus heilutella tasuria isommalle ahvenelle.. oishan tuo voinut isompikin olla, mutta ahven pinnalla alkaa tämä vuosi.

Isompaa ahventa etsiessä törmää väkisinkin kuoreparviin, niin tälläkin kertaa. Siitä on helppo homma pilkkii pikkasella tapsipilkillä kuore. Tästä pilkki hommat jatkuu sen verran  monipuolisesti että jos pilkillä tulee kymmenkunta pinnaa, niin on homma hanskassa . Sen näkee sitten vappuun mennessä.

Kiiski

Kiiski on niitä perus kaloja joka tulee jos vähänkin viitsii käydä pilkillä. Minun ensimmäinen tuli lankajärvestä. Kaveri kertoi käyneen ahvenii pilkkimässä ja nähneen luotaimella mahottaman muikkuparven. Olin siis muikkupilkillä mutta sain kiisken.

Särki ja hauki

Särki ja hauki liittyy toisiinsa siten että jos saa särjen, niin sillä särjellä voi pyytää sen hauen. Näitten särkien eteen joutuu toista tuntia ponnistelemaan ennen kuin särkipaikka löytyi. Ja sitten hauki pilkille haapajärvelle

Ensimmäinen hauki tärppi tuli toisesta reiästä ja sitten olikin tasasta syöntiä koko 4 tunnin ajan minkä jäällä olin. Tasurilla sain yhden hauen, vain puoli kiloa. Särki-täky pelitti 4 kertaa paremmin ja niistä pienin oli 2,5 kg suurin oli kuvan hauki 4,2 kiloa.. Töissä menee niin huonosti että on kuukauden loma ja joutaa pilkille viikollakin.

Made

Made pinna tuli 3 kertaa pohjois-konneveden täsmä paikasta, siitä kummelin kohdalta. 2 ensimmäistä matikkaa tykkäsi trout qiwerinsta ja tämä kolmas matikka tuunatusta valio-pilkistä ja syöttinä särki pala. Kyllä tässä matikka-keitolle pääsee.

Harjus ja taimen

Tähän aikaan talvesta on pilkki hommat juntturissa, siispä exremettämään ja virveli vehkeet reppuun ja laukaan kuusaankoskelle. Siitä laavun kohdalta rantaan ja liitsiä ja putkiperhoo heittämään. Saankin 3 pientä taimenta. Kierrän toiselle puolelle suvantoo ja muutama heitto liitsillä.. tärppi.. laiskaa taimenmaista jumputusta, vasta haavissa huomaan että tällä kalalla on komee purje selässä. Tästä 41cm harrista pinna ja on se hyvää graavi-suolattunakin.

Kuusaankoskella on taimenen alamitta 40 sm, Siitä huolimatta joudun virvelöimään tosissaan että saan mitan täyttävän taimenen. Tämä 45 cm taimen antautuu vasta kun saan sen oikeen värisen putki-perhon siiman päähän. Ja sitten on aika istua tulilla ja paistaa makkarat ja nokipannukahvit. Tämä on minulle sitä hyvää laatuaika.

Kuha

Aurinko paistaa ja lämmittää mukavasti, joutaa villapaita reppuun ja aurinkolasit silmille. Kuha tärppi tulee 3 kertaa, valitettavasti ovat tälläisiä pieniä, ei niistä ole syötäväksi, joutavat takaisin avantoon. Mutta kyllä siitä kuha pinna tulee.. Täytyypä tehdä kuukauden päästä uusi reissu, sitten on kuha iskussa.

Muikku pilkillä

Perhe ja työelämä on niin täyteläistä että bongailu reissut ovat jääneet vähemmälle. Täytyy kotoa käsin pikku reissuja tehdä. Ensimmäisen muikku reissun illaksi luvatiin auringon paistetta, mutta näin siinä kävi, homma meni sateen pitelyksi.

Toisella reissulla paistoi aurinko ja muikkujakin näkyi uuraisen honkaniemen syvänteessä. Kiertelin syvänteen ristiin rastiin, pilkkinä pitkään ja hartaasti. Mutta vain muutama nykäisy. On se ihme juttu vaikka muikkua näkyy hyvin, niin ei muikku saa sen vertaa suuta auki, että ottas pilkin alla olevaan mormuskaa tai pilkin yläpuolella litkassa olevaan kullan väriseen koukkuun. Mutta kalamieshän on hyvä keksimään selityksiä. Tänä vuonna muikku on pientä, verkko miehet ovat saaneet 12 mm verkolla muikkua hyvin ja isommat muikut olisi menneet toiseen syvänteeseen. Muikkuverkko miehet ovat saaneet tänä kesänä pari härkäsimppua verkolla. Taidanpa mennä seuraavaksi härkäsimppu pilkille, ei se ainakaan huonompaa voi olla kuin muikun pilkintä..

Siihen matkan varrelle jää kuikkalampi. Olen puska radiosta kuullunna että siinä olisi myös ruutanoita.

Niin oli, kun passasin onki syvyyttä niin koho sukelsi ja nostin ruutanan rannalle. Ruutana oli ihan toista maata kuin muikku, tärppi tulee ennen kuin onkee saanut kunnolla veteen.

Harjus keittoa kattilakoskella

Talvella tuumattiin Timon ja  Veijon kanssa kun minun loma alkaa lähdetään harjus reissulle kattilakoskelle ja kyläily reissu enontekiöön.

Tässä otetaan tuntumaa torniojokeen kukkolankoskella. Vettä on niin vietävästi ja lohia niin paljon ettei voi lipota, vaikuttaa hyvältä.

Kattilakoskella kalastan ensimmäisen päivän harrii, muttei siitä mitään tule. Vesi noussut viikossa metrin verran  ja oli vuosikymmenien ennätys korkeudella, kuulemma kilpisjärvellä satanut. rantaan kun meni niin olis pitänyt pajukon yli heittää, Harritkin oli ties missä mutta salakkaa ja ahventa sain.Timo sai yhden isomman ahvenen josta tehtiin ahven keitto.

Toisena päivänä heittelin putkiperhoo lohi mielessä, ja sieltä tulikin pikku tärppi. Kelpaa se harjus pinna tällä laillakin.

Seuraavana päivänä mentiin enontekiöön muoniojoen rannalle. Pave ja Maikki oli rakentanut komeen huvilan ja ottivat meidät avosylin vastaan. Lippukin salossa.

Syönnin ja kahvin jälkeen menin Veijon kanssa rantaan virvelöimään ja Veijo heitteli vaappua ja sai 2 taimenta. Minä heitteli keltamustaa liitsiä ja sain 4 harjusta tässä suurin 38cm

Vaihdoin siiman päähän siika hommissa kunnostautuneen hotta vaapun, josko sillä saisi harjuksen. Ja heti tärppäsi, arvelin että pieni harjus siellä täristelee. Ei se harri ollutkaan vaan lohen tai taimenen poikanen.  Katselin siitä tuntomerkit ja tunnistin sen loheksi. Pienestä koosta huolimatta pistän siitä lohi pinnan, rimaa alittaen. Ensi vuonna sitten isompi.

Paluumatkalla oltiin kattilakoskella pari päivää. Keli koko ajan lämpeni ja vesi laski. Lohi hommissa sain harjuksen putkiperholla.Viimeisenä päivänä löytyi harjus paikkakin . Sain siitä 7 harjusta, niin Timo pääsi keittämään sitä harjuskeittoa. Kyllä maistui hyvälle ja totta kai ensi vuonna uudestaan. Jos haluaa kattilakoskesta lohen oltava kuukausi aikaisemmin ja harjusta saa kuukautta myöhemmin hyvin, onks se kaksi reissua..

Miekkasärki ei seipi kyllä

 Tästä alkaa saimaankanavan onki päivä. Tarkoitus bongata miekkasärki ja valkoevätörö.

Aurinko porottaa, mukavampi istua varjossa. Miekkasärkeä onkina kauniissa maisemissa. Saalis jäi muutamaan salakkaan.

Valkoevätöröä pohja-onkina  kolmesta eri kohtaa. Ja saalistakin tuli, ahvenia särkiä lahnaa pasuria ja eniten kiiskejä, paljon tuli hyvin pientä kiiskeä mikä on merkki siitä että pohja-onki on kohdallaan valköevätörölle. Molempien kalojen saanti jäi seuraavaan kertaan.
Reissun ensimmäinen osa oli tässä ja toinen osa alkaa kun otetaan kunnon siirtymä. Vaikka olen menossa lirkille niin ostan paikalliselta "essolta" virveliluvan.Yöhön on aikaa puolipäivää ja onhan varrella virran mukavampi olla kun jotain touhuaa. Heittelin lusikkaa ja sain ahvenia ja 3 haukea ja liitsillä tuli särkiä ahvenia ja salakka.

On aika ottaa löysi rantein, juhannus makkaraa ja pannukahvit ja päivä unet..
 Menin virkeenä miehenä takaisin särkipaikalle ja sidoin toisen värisen liitsin siimaan ja eka heitolla tärppi

Heti huomasin ettei kala ole särki vaan nyt on seipin tuntomerkit opiskeltu ulkoi hesasssa sekoilun takia.
Olin ihan äimänkäken tämä oli minulle täysi yllätys että paikassa on seipiä ja olin kalastamassa lohikaloja.Kyllä maistuu seipistä elämänpinna. Sain 2 seipiä lisää, ett siinä vois jonkunlainen seipi paikka olla...

 Keskiyön hämärässä kävelin rantaan ja heti huomasin lampun valossa kalan. Tälle maistui lirkki oikeen hyvin ja sitte jatkui ihmettely. Törö lirkillä ja heti perään toinen vähän isompi nostaa törö ennätykseni 13,5 senttiin.

Muutama metrin päässä oli kivisimppu. Kivisimppu lirkillä on tuttua puuhaa, mutta tämä on minun ennätys 10 cm. Jallitelin siinä kolmattakin kalaakin mutta sille ei lirkki maistunut, siirtyi aina vaan syvemmälle ja lopulta loppui kumppareista varret. Aamukin rupesi sarastamaan, aika painua nukkumaan.
Seuraava reissu onkin torniojoelle harjusta ja lohikih kelpaa.

Vimpasta sulkavaan

Vanhankaupunginkosken suvanto on toukokuussa varma vimpa paikka. Menin kahden ulkomaan kieltä puhuvan väliin onkee uittamaan ja eka uitolla tärppäsi. Vetäsi ihan vimpan kokoisen kalan ylös ja sitten ihmettelemään etteihän tämä vimpa olekkaan vaan säyne. Ja kaksi kiiskeäkin tuli ongittua. Sitten molemmin puolin vetästiin vimpat ja minunkin ongen koho sukelteli ja vetäisin vimpan ylös. Sitten itäväylää pitkin kohti uusia fongoja.

Ajattelin onkia samalla reissulla seipistä elämän pinnan. Ojalle saavuttua sainkin pari hailakka silmäistä särkeä, ajattelin silmien vaaleuden johtuvan savisesta vedestä. En ole koskaan aikaisemmin seipiä nähnyt luonnossa. Eikä tullut otettua kaloja talteenkaan.. Myöhemmin sain särkiä joilla oli tosi punaiset silmät ja salakoita. Menikö seipi pinna sivu suun. On minulta joskus aikaisemmin mennyt lahna ja pasurikin sekaisin. Kaksi kolmi-piikkiä pelasti vähän tilannetta. Tässä meni sen verran aikaa että jätän muutaman paikan kesäksi. Ja 3-tietä pitkin herralankoskelle.

Siinä oli eräs paikallinen vuosien varrella tutuksi tullut perhomies kalastamassa ja kuulumisten jälkeen puhe kääntyy sulkavaan ja kertookin saaneen niitä kymmenkunta tänä keväänä muun kalastuksen sivussa varsinkin lämpimällä kelillä ja nyt oli lämmintä..

 Sitaisen virvelin siiman päähän liitsin. Pikkunen liitsi on hyvä peli, sillä olen saanut monipuolisesti kaloja salakasta haukeen ja sulkavia. Aluksi saan muutaman lahnan särjen ja salakan. Liitsin heitto kuvassa olevaan paikkaan tuottaa kunnon tärpin ja ul-virvelillä joutuu taistelemaan että saa rantautettua ison sulkavan mikä oli siitä isosta selkäevästä kiinni. Voi harmi, mutta rapatessahan roiskuu. Uusi heitto samaan paikkaan tuottaa toisen tärpin ja tämä sulkava oli suusta kiinni. Nyt on tämä mies ansainnut nokipannukahvit.. Kaksi tuntia myöhemmin kokeilen samaa paikkaa uudestaan ilman tärppiä, sulkavat varmaankin uineet toiseen paikkaan.

Lopuksi sidon perhon siiman päähän ja paino siimaan. Tästäkös kalat riemastuu ja ensimmäinen virveli sorva on tosi asia. Näyttää särki kalat tykkäävän pikkasista perhoista.Kumpaakos tää on virvelointiä vai perhostelua.. Sitten 9-tie kutsuu keski-suomeen päin.

Säyne ongella

Niin on viikon työt puikkarilla ja tämä mies lähtee perjantai illaksi ongelle kuhnamolle. Tarkoitus saada säyne ja lahna ja muutkin kalat on tervetulleita, mielellään isoja.

Viikkoa aikaisemmin hela-torstain aikoihin kävin onkimassa ja kas kummaa sain hauen mato-ongella. Pistin hauen haavista tehtyyn sumppuun ja sitten rupesin saamaan särkiä mitkä pistin myös sumppuun. Vähän ajan päästä hauki pisti särjen naamariin, olipa nälkä kudun jälkeen. Kävi siinä yksi lahnakin haavin reunaa kahtomassa..
Tänään on toinen meininki. Pistän lasikuitu vapaan 0,3 siiman ja 8 numeron karppi koukun ja kokonainen mato suötiksi, kaikki tai ei mitään tyyliin. Pian rupee koho nylypyttämään.

Nyt pysyy lahna haaviin asti kiinni, hieno homma. Lahnoja rupee tulemaa harvakseltaan, 2 suurinta noin 40 senttisiä. Viidennen lahnan jälkeen rupesin miettii missä säyneet on, olin lahnoja onkinut pohjasta ja nostin syötin väli veteen enkä kerennyt saada termarin korkkia auki kun kohoa viedään taas. Ja taas joutuu väsytys hommiin ja vapa  siima ja koukku kestää ja pian rupee kalan punaiset evät vilkkamaan merkiksi siitä ettei kala ole lahna.

vaan säyne ja mikä säyne, ihan syötävän kokoinen. Kerrassaan hieno ilta, lahna ja säyne pinnat ja kolme syömä kalaa.. Töissä käynti sotkee nyt kalan bongailua, mutta on vimpan onkireissu suvannolle suunnitteilla, ehkäpä viikon päästä..